Helsingissä ei voisi tänään olla harmaampaa. Kaamos kolkuttelee ovella ja pakenin sitä katselemalla valokuvia kamerasta. Vajaa pari viikkoa sitten pääsin ensimmäistä kertaa osallistumaan ns. oikeitten aikuisten kisoihin, kun Orivedellä juostiin yli kolmevitosten suunnistuksen SM-viestit. Sää tuolloin oli lämmin ja kaunis, jotain ihan muuta kuin tämän päivän sumu ja aina vastaan puhaltava tuuli. Menestystä ei tullut, mutta emme me ihan viimeisiäkään olleet.
|
Vaihtoalue ja K-piste metsän reunassa |
|
Loppuviitoitus kulki rypsipellon halki |
|
Tädillä on samat huvit |
Viime viikonloppuna sain esimakua tästä alkaneesta syksystä, kun juoksin
vesisateessa +8 asteessa puolimaratonin Espoossa. Sitkeänä, mutta
aavistuksen tyhmänä poljin kisapaikalle fillarilla. Tämän
alkulämmittelyn jälkeen meni tovi, ennen kuin sormet olivat sulaneet.
Kuka sitä nyt hanskoja käyttäisi syyskuussa? Huono sää innoitti sentään
hyvään lopputulokseen 2.07 ja sain siitä intoa treenaamiseen ja hirveä
hinku olisi tehdä kaikenlaisia suunnitelmia talven ja tulevan kauden
varalle, jotta ikänainen on ensi vuonna elämänsä iskussa.