Niinpä maanantaiaamuna nautiskelin ensin normaalin mansikka-aamiaisen ja sitten lähdin Telfesiin patikkareitin alkuun.
 |
| Näkymä terassilta |
Telfesistä suunta oli kohti Pfarrachalmia 1740 metrin korkeudessa. Vuoden ekalla vaelluksella oli pientä hapuilua, mutta oikea reitti löytyi kuitenkin.
Patikointi oli henkisesti juuri niin mahtavaa kuin muistinkin ja fyysisesti hieman raskaampaa. Varmaan koskaan ei ole reisilihakset ja ahteri olleet niin kipeät kuin huomenna :).
Pfarrachalmilla nautin auringonpaisteesta, maisemasta, lounaasta ja sen jälkeisestä latte macchiatosta. Neljässä muussakin pöydässä oli porukka ja osa väestä oli ennenkin ollut ulkona.
Kevään ihailu oli reissun kantava teema. Metsässä mustikat ja metsämansikat kukkivat ja sää oli Suomen alkukesän veroinen.
Että oli hieno reissu. Jos laskettelu on kivaa, niin patikointi on intohimo. Siksi muiden laskiessa oli PAKKO päästä patikoimaan.
Päätin kävellä samalla vaivalla takaisin Neustiftiin, kun sää oli hieno eikä mihinkään ollut kiire. Patikkakauden avauksen kunniaksi voi vähän tasamaatakin talsia.
Illalla pyysimme laskun tien toisella puolen asuvalta Fraulta. Hän toi kaupanpäällisiksi kaikkiin vaivoihin auttavaa paikallista Obstleria.
Iltaoluella baarimikko kysyi milloin olin hänen baarissaan viimeksi ja muisti vielä, että olen Suomesta. Onkohan se vinkki, että kylä on käymässä pieneksi..?
Huomenna on aika jatkaa matkaa Müncheniin. Tällainen kesän ja talven alppiaktiviteetit yhdistävä matka oli kyllä hieno!
Lisäys: kauden ensimmäisestä patikkapostauksesta unohtuivat faktat.
Aika: 4 tuntia
Matka: 16 km
Nousua: 1150 m
