maanantai 21. toukokuuta 2012

Lomailua Köpiksessä

Oli mukavaa olla ensimmäistä kertaa Köpiksessä lomalla. Omalla budjetilla liikkuessa tosin huomasi, että kaupunki ei ole sieltä halvimmasta päästä. Kivaa oli silti koko rahan edestä.

Ensimmäisen illan haaste oli illallispaikkamme, ranskalaistyyppinen bistro, jonka ruokalistat olivat vain ranskaksi ja tanskaksi. Osaan molempia kieliä kaksi sanaa; bonjour, merci, tak ja hygge. Ne eivät esiintyneet ruokalistalla, mutta unohtuneella kouluruotsilla saimme valittua mm. turskaa ja simpukoita. Paikka oli pieni ja  viihtyisä.



















Hotelli meillä oli Vesterbron alueella, pieni huone mutta ihan perussiisti hotelli kaikkiaan.

















Sunnuntaiaamuna ohjelmassa olisi ollut maraton, jonka lähtöalue oli merellisissä maisemissa Islands Bryggen alueella.


















Itsestäni en ole koskaan nähnyt juoksutapahtumassa otettua kuvaa, jossa molemmat jalat olisivat ilmassa. Liekö vain vauhdin puutetta, kun näillä kärkijuoksijoilla meno näyttää niin lennokkaalta 13 kilometrin kohdalla.



Sunnuntai-iltana kierreltiin Tivolissa. Sekin oli kiva nähdä valoisalla ja kesäaikaan, kun aiemmat kolme käyntikertaa ovat ajoittuneet joulun aikaan.

















Samuli kävi vuoristoradassa kieppumassa. Kuvaaja nojasi samaan aikaan puuhun, koska pelkkä katsominen ja kuvaaminen meinasi huipata liikaa.


















Riikinkukko esitteli pyrstösulkiaan.


















Maanantaina oli tosi lämmin päivä eikä pilvenhattaraakaan näkynyt taivaalla. Kävelimme Strögetillä ja Nyhavnin suunnalla.


















Lounaaksi smörrebrödejä kalatäytteillä.

















Ja lopuksi turistiposeeraukset.



torstai 17. toukokuuta 2012

Kevät on niin mun juttu

Kyllä se niin on, että kevät on paras vuodenaika. Luonnon mukana sitä herää itsekin uudelleen eloon pitkän ja pimeän talven jälkeen. Vaikka kaikissa vuodenajoissa on omat hyvät puolensa, kevät taitaa pysyä aina suosikkina. Johtuneeko siitä, että maaliskuussa syntyneenä olen kevään lapsi?

Tänäkin keväänä haikailin Keski-Euroopan meitä aikaisempaa kevättä ja muistelin mm. käyntiä "sinisessä metsässä" Hallerbosissa Belgiassa huhtikuussa 2009.

Sininen metsä, Hallerbos huhtikuu 2009




 














Kun malttaa odottaa kotimaan luonnon puhkeamista kukkaan, ei tarvitse potea suomalaiskansallista alemmuuskompleksia muihin maihin nähden, vaan avata silmät ja arvostaa tuttuja maisemia, jotka pärjäävät helposti Euroopan ihmeille.

Keskuspuisto toukokuussa 2012




















Helatorstain kävelylenkillä Seurasaaressa saattoi todeta luonnon todella puhjenneen kukkaan. 





















Mukavan kävelyretken kruunasi kotimatkalla vastaantullut kulkue, joka juhlisti Norjan perustuslain päivää. Norjalaisilta kollegoilta olin kyllä kuullut, että päivää juhlitaan mm. paraatein, mutta enpä osannut odottaa juhlallisuuksia täällä kotikulmilla.

















Lauantaina suuntaamme Kööpenhaminaan muutamaksi päiväksi. Maraton jää tällä kertaa väliin, mutta pieni kaupunkiloma on tervetullut piristys arkeen.Kuun alussa Köpiksessä vietetyn workshop-päivän jälkeen osaan ehkä ottaa aurinkorasvaa mukaan, ettei vaikkapa kaula-aukko kärähdä kun kerran etelään ollaan menossa...