Aamu valkeni jälleen pilvisenä, mutta tällä kertaa näkyvyydeltään kohtalaisena. Niinpä tein ihan täyden työpäivän patikoimalla Mayrhofenista Brandbergin kautta Brandberger Kolmhausille, sieltä Kothahorn Almille ja Hollenzin kautta takaisin Mayrhofeniin.
Brandbergin kirkon takana häämöttää Brandberg Kolmin 2700 metriä korkea huippu:
Kolmhaus sentään sijaitsee vain 1845 metrin korkeudessa, mutta sinnekin sai reilut 2,5 tuntia punnertaa ylämäkeä. Perillä taivas oli mennyt lähtöhetkeä enemmän pilveen, joten voin vain arvailla miltä tämä Kolmhausin terassilta otettu kuva näyttäisi kirkkaalla säällä:
Lounaaksi nautin höyryävän kuuman gulassikeiton. Olin ainoa asiakaskin pitkään, nousussa ohittamani pariskunta tuli vasta kun keitto oli jo syöty. Hütte-emäntä päivitteli säätä, kun pilvet peittivät vähän väliä näkyvyyden kokonaan.
Bongailin matkalla monessa paikassa kantarelleja. Ihan oikeita normaalikokoisia kantarelleja en ole nähnyt yhtään, vaan kaikki ovat tällaisia sormenpään kokoisia:
Paikalliset kuitenkin poimivat niitä ihan innoissaan tuon kokoisina. Pari päivää sitten Ahornilla joku nuori mies pöllähti pusikosta vaelluspolulle ja esitteli innoissaan pussiaan, jossa oli ehkä litran verran noita minikantarelleja. Ja sitä varten pitää kiivetä 1500 metriin. Hulluja nuo tirolilaiset...
Matkalla Kothahorn Almille pilvet kiipesivät ylämäkeen vauhdilla heinäpellon poikki:
Almilla paistoi hetken aurinkokin, mutta tuuli oli sen verran viileä, että pakenin sisätiloihin.
Mieli teki jotain makeaa ja ainoa vaihtoehto oli Kaiserschmarrn, jota en koskaan ennen ollut kokeillutkaan, mutta tiesin annoksen varsin isoksi. Tarjoilijan kehuttua sitä päätin sitten ottaa annoksen, että jaksan lampsia pari tuntia alamäkeä kotiin asti.
Paluumatkalla en kuvia ottanut. Reitti oli muuten suht tylsä, mutta meni ehkä kilometrin korkeudessa maatalon pihan ja pellon poikki ihan kylttien opastamana. Koko perhe oli heinätöissä, isä ja toinen pojista teroittivat viikatteitaan pellolla ja toinen pojista ajeli jollain ruohonleikkurilla tasaisemmista kohdista. Suomessa en olisi uskaltanut kulkea polkua, mutta täällä kuljin reippaasti polkua pitkin viikatemiehiä mennessä moikkaillen. Kuvaa en sentään rohjennut ottaa.
Heippa Tiina! Brandberg on ihana ympäristö. Toivomme ihan sormet ja varpaat ristissä, että nyt säät muuttuvat. Sitä luvataan. Sienien poimiminen tuntui ainakin Italiassa olevan vakavaa hommaa. Luimme huoneistomme opaskirjasta kesäkuussa: Poiminta-aika oli määritelty kellonaikojen mukaan ja vain kilo/hlö sieniä sai poimia. Eipä ihme, että italialaiset kuuluvat olevan hulluina Suomen metsissä joutilaina kasvaviin sieniä. Kyllähän tuo kanttarelli-katse tuntuu olevan koko ajan päällänsä metsäreitillä, mutta niitä on ihan turha polun varrelta zoomailla. Ei ne herkkusienet Billassakaan niin kalliita ole.
VastaaPoistat. J
Pariksi päiväksi on nyt luvattu parempaa, toivottavasti pitää paikkansa molempien laaksoissa ;-).
VastaaPoistaEi sitä suomalainen tajua, miten tarkkaa hommaa sienestys on täällä. Saisikohan sienimatkailusta uuden elinkeinon Suomeen?
No heip Tiina!
VastaaPoistaPäätimpä nyt kommentoida vielä tähän samaan ketjuun, sillä uudemmat postauksesi eivät päästä kommentoimaan. Muutenkin sivunäkymä on muuttunut. Esim. Oikean sivupalkin valikot ovat siirtyneet alas. Yhtenä päivänä näkymän päällä oli harmaa verho. Meillä on blogger tänä kesänä tehnyt kolmesti temput. Täysin valmis bloggaus kuvineen ja teksteineen on julkaisuvaiheessa muuttunut käsittämättömäksi siansaksaksi ja merkkisekamelskaksi. On pitänyt tehdä kokonaan uusi työ.
Tässä nyt kuitenkin kommenttitulvaa kaikkiin uusimpiin postauksiisi:
-Ihanaa, että olet viimeinkin saanut kauniita vaelluilmoja.
-Zillergrund jäi meiltä käymättä. Upeita maisemia näkyi sielläkin olevan. Aika paljon muistuttaa parilla muulla jäätikköjärvellä käytyjä maisemia.
-Gamshütten kuvat olivat upeita. Se on todella upea näköalapaikka varsinkin vielä höhenwegillä.
-Hyvä idea, että menit Rastkogelille Vorderlanersbachin kautta. Penkenin laskettelurinteiden huoltotiet hissituristeineen ei niin mieltä nostata.
Olemme täällä keskenämme jutelleet ja spekuloineet sinunkin reissuasi. Mietimme ilmoja Zillertalissa ja ne ovat olleet hyvin samankaltaiset täällä. Eilen ja tänään (ti-ke) on ollut rehellisen lämmintä piiiitkästä aikaa. Eka kertaa moneen viikkoon on voinut jättää ekstravaatteet repusta kotiin. Tosin eilen Serlesspitzellä oli hikisen nousun jälkeen niin hitsin kylmä, ettei mikään vaate tuntunut lämmittävän.
Edelhüttelle nousu Alpenrosenin kautta on kova treeni. Siinä tuntee tosiaan jotain tehneensä. Mutta. Sama hölmistynyt olo tuli meillekin kun hiki ja räkä poskella yhtäkkiä liityimme hissiltä tulevaan katalogivaeltajien joukkoon!
Olisi mukava , jos blogisi kommentointiominaisuus tulisi kuntoon. Mutta jos se ei toimi kommentoimme tänne vanhaan toimivaan osuuteen..
t. Jane
Moikka!
VastaaPoistaKiva kun kommentoitte tänne vanhaan tekstiin! Mulla on ollut suuria vaikeuksia blogin kanssa, en ole meinannut onnistua julkaisemaan tekstejä, muotoilut menee miten sattuu ja sitten nuo kommentoinnit jne. Onneksi reissun pääasia eli vaellukset ovat olleet onnistuneet vaikka sää ei olekaan ollut paras mahdollinen. Muutama aurinkoinen päivä ja niinä tehdyt hienot vaellukset saivat unohtamaan, että koskaan on satanutkaan.
Minä olen raahannut kaikkina päivinä täyttä varustusta mukana, koska en ole uskaltanut luottaa ihan 100% sääennusteisiin, vaikka ne ovatkin todella hyvin pitäneet kutinsa. Lisäksi nousun jälkeen saan vetää aina pitkät hihat päälle tauolle mennessä ja lähtiessäkin palelen usein vaikka muut vaeltajat istuisivat terassilla t-paidoissa ja shortseissa. Johtuu varmaan osittain hikipyyhkeen unohtumisesta kotiin.
Olette kyllä oikeassa siinä, että ei ne kaikki mustat reitit niin pahoja ole. Rastkogelin nousustakin osa on merkitty mustaksi eikä siellä ollut mitään pahoja kohtia. Berliner Höhenwegillä olisin ehkä kaivannut vaellussauvoja, jos olisin sieltä jatkanut eteenpäin ja alas Ginzlingiin. Sen verran kapea polku se oli, mutta kyllä kannatti maisemien ansiosta mennä edes kokeilemaan.
Me ollaan nyt pidetty tätä blogia reilun vuoden ajan eikä koskaan ole ollut tällaisia ongelmia kuin nyt tällä lomalla. Ei meillä ole ollut juuri noita samoja ongelmia kuin sinulla, mutta syö miestä/naista, kun tunnin työ häviää bittien taivaisiin ja ruutuun ilmestyy prosentteja ym. siansaksaa upeiden kuvien ja "säkenöivien" juttujen tilalle. Ei ole hajuakaan mistä se johtuu, mutta nämä ongelmat ovat olleet paikoissa, joissa on langaton yhteys ja yhteydet ovat olleet huonot. Mutta se on sivuseikka kuitenkin. Pääasia, että olisi hyvät patikat ja hyvät lomapäivät ja se on tosiaan niin, että aurinkoinen päivä täällä saa unohtamaan sadepäivän harmin. Luemme blogiasi varmasti vielä kotonakin ja kommentoimme mihin vaan mahdolista!!
VastaaPoista