Lauantai Stubaitalissa

Lauantaina olin aamiaisella ennen kahdeksaa, jotta ehdin varmasti ajoissa nauttimaan potentiaalisesta hyvästä päivästä. Taivas oli ihan pilvessä, mutta sääennusteen mukaan sadetta ei ollut tiedossa. Puoli yhdeksältä oli aamiainen nautittu, reitti suunniteltu ja reppuun pakattu kaikkea mahdollista kurahousuista aurinkorasvaan. Tarkoitus oli nousta Starkenburger Hüttelle 2237 metriin. Opaskylttien mukainen matka-aika oli neljä tuntia, mutta sen verran olen oppinut tähän mennessä, että todennäköisesti siihen menisi ehkä kolme tuntia.

Tässä on kuva lähtöpaikasta eli pienestä hotlasta missä vietän yhteensä neljä yötä:




Pilvet roikkuivat aika alhaalla, joten kovin kauan ei tarvinnut nousta kun maisema sumeni ja näkyvyys putosi:



Jonkun matkaa ylöspäin eikä paljon tarvinnut maisemia katsella:



Askel oli reipas monen päivän vaellustauon jälkeen ja kun maisemiakaan ei voinut ihailla, taittui matka ripeästi. Alkuun menin metsäautotietä, kunnes tuli mahdollisuus nousta polkua suorempaan kohti Starkenburger Hüttea. Hikoilin ylöspäin pilvessä, lehtikuusta ja pientä kuusta kasvavassa maastossa, kun yhtäkkiä edessä erottui himmeästi vastapäinen vuori!



Käveltyäni ehkä minuutin lisää oli maisema yhtäkkiä täysin kirkas ja aurinko paahtoi siniseltä taivaalta niin, että oli pakko kaivaa aurinkorasva repusta ja pitää tekninen huoltotauko. Pilvet roikkuivat hyvännäköisesti laakson yllä:



Samalla määränpääkin tuli näkyviin:

Oberbergtal on Stubaitalin sivulaakso, jonka perukoilla on niin korkeita vuoria, että niillä on myös lunta kesällä:

Starkenburger Hüttella nautin kahvin ja vichyn aurinkopaisteesta nauttien ja maisemaa ihaillen. Koska nousuun oli mennyt vain reilu peri tuntia, ajattelin käydä läheisellä Burgstallin huipulla. Sitä ennen piti vessakäynnillä räppästä kuva vessan ikkunasta (ai miks naisilla kestää vessassa kauan...):

Lampaita en ollut aiemmin tällä reissulla nähnytkään, nämä siis hengailivat n. 2400 metrissä:

Ylöspäin on suunta:

Burgstallin huipulta (2611 m) oli hieno näköala joka suuntaan, tämä kuva on Stubain laakson leveämpään suuntaan eli Innsbruckiin päin:

Starkenburger Hüttekin näyttää pieneltä reilut 300 metriä korkeammalta:

Burgstallilta palasin samaa reittiä takaisin, koska muut vaihtoehdot olivat ihan liian hurjia. Seuraava stoppi oli tietenkin lounas, paikaksi valitsin Kaserstatt Almin 1900 metrin korkeudessa. Ravintola on navettarakennusten takana ja taustalla näkyy Stubain jäätikkö:

Lehmillä oli hienot näkymät mm. vastapäiselle vuorelle, jossa olin sunnuntaina. Siellä on laskettelurinnekin:

Lounaaksi Speckbrot:

Metsäpolkua takaisin alas Neustiftiin:

Kylä ei ole kovin iso, mutta eipä näitten vuorten väliin hirveen isoja kaupunkeja mahdukaan kun molemmin puolin kohoaa vuorijonot 2,5-3,5 km korkeuteen:

Neustiftin keskustan yläpuolelta on hieno näkymä Mildersin ja laaksonperän suuntaan:

Koko reissu kesti kahdeksan tuntia sisältäen kolme taukoa. Eipä tarvinnut nukkumattia illalla odotella.