perjantai 13. elokuuta 2010

Todistus taskuun ja menoks

Kylläpä kolme viikkoa meni nopeasti! Viimeisellä viikolla aika suorastaan lensi. Tiistaina oli aurinkoinen päivä, joten kävin suoraan tuntien jälkeen viimeistä kertaa iltapäivävaelluksella Nordketten puolella. Vielä löytyi muutama uusi reitti tuttujen kuppiloiden välillä, mutta melko lailla kaikki polut alle 2000 metrissä tuossa lähialueilla tuli tahkottua.

Keskiviikkona saksan tuntien jälkeen oli vapaaehtoinen ja maksullinen ÖSD:n järjestämä B1-tason tentti. Kirjallinen osuus kesti kolme tuntia sisältäen kuullun ymmärtämisen, luetun ymmärtämisen, kieliopin ja kirjoittamisen. Kuullun ymmärtämisessä oli pieniä vaikeuksia, mutta muut osiot menivät paremmin. Luetun ymmärtämisessä voi olla vaikkapa kaikki oikein. Kumma kyllä puoli tuntia epämuodollisen kirjeen kirjoittamiseen saksaksi on aika lyhyt aika, joten kirjoitusosuudessakin saattaa pientä kielioppivirhettä pukata. Tentin jälkeen piti käydä vielä pesulassa vaatteita pesemässä ja kun vihdoin pääsin asuntolalle asti olin ihan puhki eikä lukemisesta kurssikokeeseen tullut oikein mitään.

Torstaina oli ensin kurssin lopputentti klo 11. Kokeessa kysyttiin kurssilla opiskeltuja asioita ja se koostui kielioppitehtävistä ja tiivistelmän kirjoittamisesta. Viideltä oli sitten ÖSD-tentin suullinen osuus, jota jännitin ihan sikana. B1-tason tentissä suullinen osuus oli kuitenkin aika helppo ja kuulustelija vakuutteli kokeen jälkeen, että hyvin se meni. Ilmeisesti se ei B1-tasolla niin haittaa vaikka verbit haluu väkisin tulla sivulauseessa heti subjektin jälkeen kun tehtävän mukainen keskustelu kuitenkin etenee.

Tähän väliin muuten otos meidän viimeisen viikon luokkahuoneen ikkunasta:



Torstaina käytiin porukalla syömässä Stiftskellerissä. Myös meidän opettaja liittyi seuraan ahkeroituaan kokeitten korjauksen ja todistusten kirjoittamisen parissa koko iltapäivän ja alkuillan. Ruoan jälkeen ohjelmassa oli koko kesäkurssin porukan tapaaminen Hofgarten Cafeessa. Tapasin myös yhden suomalaisen, joka oli yhtä tasoa ylemmällä kurssilla. Ilta venähti opettajan, parin italialaisen ja yhden puolalaisen kanssa jonnekin puoli kahden tienoille ja yöunet jäivät vähäisiksi, koska perjantaiaamuna piti pakata ja hoitaa huoneen lopputarkastus takuumaksun takaisin saamiseksi.

Perjantaiaamuna käytiin ensin kokeet läpi. Täytyy sanoa, että yllätin itseni saamalla 72/78 pistettä ja sillä arvosanan 1, joka Itävallassa on paras arvosana. Ennen todistustenjakoa juotiin vielä kahvit yhdessä.

Todistustenjako oli isossa juhlasalissa yliopiston päärakennuksessa. Kuvassa on koko B1-ryhmä, sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen oikealta vasemmalle järjestäytyneitä paitsi intialainen mun vieressä, joka siirtyi pienen tavaamisen jälkeen mun toiselle puolelle. Reunimmaisena oikealla meidän huippumahtava opettaja:



Todistuksen arvosana määräytyi kurssikokeen perusteella, joten todistuksessani lukee: "Note: Sehr gut (1)". Moni kurssilainen puhui saksaa paremmin, koska asuivat Innsbruckissa mutta kieliopin kanssa oli sitten suurempia vaikeuksia kuin mulla.

Todistuksen vastaanotto:



Todistustenjaon jälkeen jätettiin hyvästit kavereille ja kukin suuntasi omille teilleen. Kävin vielä italialais-portugalilais-ukrainalais-puolalaisessa seurassa lounaalla matkalla rautatieasemalle. Seuraavat neljä yötä vietän pienessä Neustiftin kylässä Stubain laaksossa. Matka Innsbruckista ei ollut kilometreissä pitkä, mutta siihen meni tunti aikaa. Ainoastaan italiaa puhunut hieman iäkkäämpi seurue ei ensin meinannut millään saada sanottua bussikuskille lippuja ostaessa ovatko menossa Miedersiin vai Mildersiin. Sen jälkeen olivat säntäämässä suunnilleen joka toisella pysäkillä ulos bussista vaikka kuulutuksessa sanottiin pysäkin nimeksi esim. Schönberg. Ende gut, alles gut ja mammat poistuivat bussista Miedersissä. Toivottavasti olivat menossa sinne eikä tänne Mildersiin, missä mä asustan.

Hyvä uutinen on tietenkin se, että nyt mulla on ihan oikeeta lomaa eli edes opiskelua. Tosin saksan kurssilla oli niin kivaa, että se oli ihan täyttä lomaa sekin. Huono uutinen on se, että sääennuste lupaa vesisadetta joka päiväksi. Ainoastaan huomisaamuna ei ehkä sada. Kello aikaisen soimaan siis, vaelluskengät kolmen päivän tauon jälkeen jalkaan ja menoks.

Tässä laaksossa on tosi kaunista, mutta pilvet roikkuu niin alhaalla ettei olennaisesti maisemaan kuuluvista vuorista saa mitään käsitystä. Toivottavasti olisi edes hetken vähemmän pilvistä, että näkisin maiseman kunnolla. Nyt pilvet peittävät näkymän näin tehokkaasti:



Kävin Neustiftin keskustassa terassilla, josta oli tällainen näköala kirkolle:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti