Viggarspitze

Sää oli aamulla pilvinen, mutta optimistisena sääennusteisiin luottaen uskoin ettei vettä ala sataa ennen iltaa ja suuntasin toiselle puolelle Innsbruckia Iglsiin, josta pääsee mm. Patscherkofelille. Olin suunnitellut reittiä etukäteen vain sen verran, että menisin aamukahville Sistranser Almille. Etenkin aamusta pilviä riitti moneen kerrokseen:



Sistranser Alm sijaitsee 1608 metrin korkeudessa ja olin siellä kymmenen tienoilla:

Kahvia juodessa ideoin reitille jatkoa, luonnollisesti tie kulki ylöspäin:

Edellisenä lauantaina olin käynyt kävelemässä Zirbenwegiä ja ihastuin siihen niin, että ajattelin kävellä sitä uudestaankin pätkän:

Reitin lähelle osui sopivasti Viggarspitze-niminen huippu, joka näkyy kuvassa suoraan edessä:

Mitä ylemmäs käveli, sitä vähemmän oli mäntyjä mutta enemmän kiviä:

Takana näkyvän vuoren huippu oli lumen peitossa, vaikka se on alle 3000 metriä korkea:

Asiallisen näköinen vaeltaja kolmen tunnin nousun jälkeen Viggarspitzellä (2306 m):

Kuvassa näkyvä huippu on Patscherkofel, jonne nousin viime lauantaina. Viime lauantain lounaspaikka Boscheben näkyy huipun alapuolella. Tämän päivän reitti kulki vuorenhuipun oikealta puolelta:

Polku oli välillä hieman kivikkoinen:

Opasteita riittää, karttaa ei kyllä juurikaan tarvitse hyvien opasteiden ansiosta:

Maastokatsaus:

Lehmät kuulee kauas kilkattavien kellojen ansiosta. Nämä kaksi tykkäsivät metsäisistä laitumista:

Alas oli tälläkin kertaa yllättävän pitkä matka. Vaikka nousu kesti kolme tuntia, niin silti tuntui että alas on todella pitkä matka. Ehkä sitä aamulla menee reippaana intoa puhkuen ylös ja kun sitten iltapäivästä lähtee laskemaan alas on parhaat maisemat nähty jo ylhäällä ja askel alkaa alamäestä huolimatta painaa.

Alas päästyäni painelin lähimpään ravintolaan piittaamatta siitä haisenko liian pahalta vai en. Tuli nimittäin pieni pummi rinteessä enkä tullutkaan suunnittelemaani lounaspaikkaan.

Igls on pieni kylä Innsbruckin yläpuolella, kuvassa kirkko ja turistitoimisto:

Koko reissuun alhaalta ylös ja takaisin alas meni seitsemän tuntia. Oli ihan pakko ottaa päikkärit kun pääsin asuntolaan, raitista ilmaa oli taas saatu enemmän kuin omiksi tarpeiksi.