torstai 16. heinäkuuta 2015

Kevyellä kävelyllä ja katsaus alppiruokavalioon

Muutaman hyvin sujuneen patikkaretken jaloissa alkoi tuntua siltä, että kevyempi päivä tulee tarpeeseen. Kuten eräät viisaat ovat sanoneet, vuoret näkyvät maahan asti. Päätin siis nauttia niistä tänään hieman alempaa.
 
Kävelin joenvartta Hinterbichlin suuntaan laakson perälle. 
 




















Kello oli niin vähän sinne saapuessani, ettei ollut edes lounasaika. Onneksi kokenut alppikävijä bongasi sopivan lounaskohteen hieman ylempää rinteestä ettei mennyt ihan tasamaakävelyksi. Groderhofin terassilta oli kiva näköala laaksoon.





















Salaattiannos ei ollut ihan pieni, mutta eipä ole tämän naisen ruokahalukaan. Yksi leivänpala tosin jäi lautaselle.

Lounaspaikasta kävelin laakson toista puolta Bichlin kautta takaisin. Se reitti kulki hieman korkeammalla rinteessä.

Pois eestä!

Tuleeko niitä lisää?



Tuolta mä tulin.

Tonne mä menin.




















































Kiva pieni kävelyretki kesti vajaat kolme tuntia, matkaa kertyi 11 kilometriä ja nousua 400 m.

Sitten suoritetaankin pieni katsaus alppiruokavalioon nyt kun reissua on melkein kaksi viikkoa takana. Hochpustertalissa tuli syötyä mm. seuraavanlaisia annoksia.

Herkkutattirisottoa.




















Schlutzkrapfen, jotain perunatäytteisiä pastajuttuja parmesanilla höystettynä ja rasvassa uitettuna. Eli lempiruokaani rasvaa ja hiilareita.


 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Perinteinen Grillteller, se täytyy syödä joka reissussa.



















Salaattia!
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Hüttenjause, Brettljause, mitä niitä nimiä nyt on. Kasvisten ystäviä annoksessa ilahduttaa suolakurkku.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Spaghetti aglio, olio e peperoncino Dreizinnenhüttellä. Yksi reissun parhaita annoksia. Huomatkaa pöydän vinous, hyvä kun öljy pysyi lautasella.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Itävallan puolella on tullut syötyä mm. Bauernsalat. Kun annoksen nimessä lukee "Bauern" kyseessä on takuuvarmasti ruokaisa annos.
 
 
Gulassikeitto, myös klassikko. Tätä saa aina.
 
Käsebrot eli juustoleipä. Leipä löytyy tuolta juustojen alta.
 
 
Yksi vakkariannoksistani on Käsespätzle, makaronilaatikko juustolla ja makaronilla, usein myös paahdetulla tms. sipulilla. Yhtenä iltana söin sen Gasthaus Grossvenediger-ravintolassa tuunattuna speckillä, kantarelleilla ja purjolla. Että oli hyvää!
 
Nilljochhüten legendaarinen vihanneskeitto makkaralla. Maisema kompensoi makuelämystä.
 
Sitten vielä pari annosta Gasthaus Grossvenedigerin valikoimasta; Fischgröstl ja Bauernsteak.
 

 
On muuten loistava ravintola! Joka päivä eri päivälista normaalin listan lisäksi ja erinomainen palvelu siitä hetkestä kun astut sisään. Viimeisellä kerralla eli tänään ravintolan omistaja kätteli, kiitti ja toivotti hyvää loppureissua. Jos satutte Virgentalin perukoille Prägrateniin sattumalta tai tahallaan, suosittelen paikkaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti