Kolmen maan rajalla

Aamu valkeni jälleen pilvisenä ja sääennuste lupaili toista sadepäivää. Hyppäsin aamulla bussiin ja matkustin Rescheniin Italian puolelle. Bussimatkan aikana satoi vettä, mutta päätin joka tapauksessa kävellä Reschener Almille lounaalle. Pilvipeite ei näyttänyt ihan läpeensä pahalta järven yllä:

Vain 20 minuuttia myöhemmin taivas suoraan yläpuolellani näytti tältä:

Vettä tosin satoi edelleen ja tuumailin, että olikohan jotain jäänyt kuulematta koulussa luonnonvoimien toiminnasta kertovilla tunneilla. Loppui se kirkkaan taivaan sadekin aikanaan ja Reschen näkyi vähän kauempaakin:

Reschener Alm (2020 m) sijaitsee Italian puolella, joten lounaskin poikkesi vajaan kahden viikon aikana totutusta. Polentaa ja kantarelleja:

Näkymä Almin pihalta Reschenseen patojärvelle:

Lounaalla pohdin suuntaisinko parvekkeeltani näkyvän Piz Ladin huipulle vai kolmen maan rajakivelle, joka sijaitsee Naudersin puolella Piz Ladia 600 m huipun alapuolella. Italian suunnasta puskevat pilvet saivat pysymään alemmissa korkeuksissa, joten suuntasin kolmen maan rajalle. Olin jo aamulla Reschener Almille kävellessä missannut yhden vaellusreittien risteyksen ja nyt kadotin vaellusreitin kokonaan! Rinteessä risteili pientä poluntynkää, mutta missään ei näkynyt oikeaa polkua eikä reittiä todellakaan oltu merkattu hyvin. Kun en polunjatkoa löytänyt, tulin takaisin alas ja otin varmemman reitin, joka kulki lähes koko matkan metsäautotietä pitkin ja oli merkitty mountainbike-reitiksi. Näkymä Piz Ladille:

Reitti kulki Italian ja Itävallan rajaa pitkin:















Tässä se kolmen maan raja tarkalleen ottaen menee:

Tohon kun istahtaa voi sanoa, että ahteri on niin leveä että se oli kolmessa maassa samaan aikaan. Tyydyin kuitenkin vain nojailemaan rajakiveen:

Paluumatkalla kohti Naudersia näin alppiruusuja:

Pyöräilijöitä Naudersissa on todella paljon. Ajelevat laaksoissa, mutta myös vuorilla menee sopivia reittejä pitkin poikin. Ajelivat mm. tällaista reittiä:

Sää oli tänään ennustetta parempi. Reissun aikana satoi ja paistoi. Välillä vuorotellen, mutta ainakin viiteen otteeseen samanaikaisesti. Onneksi jatkuvaa sadetta ei tänään ollut, joten vaikka sadevaatteita piti laittaa päälle ja ottaa pois useampaan otteeseen, oli kuitenkin erittäin mukava vaelluspäivä kokonaisuudessaan. Viimeisen vartin aikana satoi reilummin, mutta majapaikan pihassa saatoin todeta, että parvekkeelle paistoi taas aurinko: